MATTI ARMAS AARNIO - "Motti-Matti"

Ye-eversti 24.2.1901-16.12.1984

Seikkaillessaan muutaman koulutoverinsa kanssa Kouvolasta punaisten rintaman läpi valkoisten puolelle Matti Aarnio osoitti kekseliäisyyttä ja oma-aloitteisuutta, joka myöhemmin oli tunnusomaista kaikessa hänen toiminnassaan. Vapaussotaan Aarnio osallistui vapaaehtoisena Savon rintamalla. Viron ja Latvian vapaussodissa hän taisteli Pohjan Poikien Rykmentissä, ja oli myös mukana Aunuksen retkellä.

Varusmiesaikanaan 1920-21 hän suoritti RUK:n kurssin ja palveli sen jälkeen reservinupseerina armeijassa ja yleni reservin luutnantiksi. Kadettikoulun Aarnio kävi 1926-27 ja Sotakorkeakoulun 1931-33. Kapteeniksi 1929 ylennettynä hän palveli YE:n ulkomaanosastolla aina vuoteen 1939 asti tehden opintomatkoja useisiin ulkomaiden yleisesikuntiin.

Talvisodassa majuriksi ylennetty Aarnio toimi JP 4:n "Hiipijän" komentajana Lemetin mottitaisteluissa. Täältä on peräisin nimitys "Motti-Matti". Oman pataljoonansa ohella hän joutui johtamaan myös muita joukkoja. Parhaimmillaan oli Aarnion komennossa Lemetissä ratsuväkeä, jääkäreitä ja jalkaväkeä yhteensä lähes kahdeksan pataljoonaa. Lemetissä kehiteltiin mottien tuhoamisessa yö- ja lähitaistelutekniikka, joka johti menestykseen.

Talvisodan jälkeen Aarnio toimi I./JPr:n komentajana.

Jatkosotaan Matti Aarnio lähti II/JR 9:n komentajana ja siirtyi myöhemmin tilapäisesti JR 16:n ja JR 51:n komentajaksi. JR 9:n mukana hän osallistui Laatokan Karjalan valtaustaisteluihin johtaen taitavasti pataljoonaansa.

Aarniosta tuli JR 56:n komentaja 2.12.1941. Rykmentti oli taistellen edennyt Itä-Karjalan halki Karhumäen porteille ja taisteli väsyneenä pakkasessa avoimilla kumpareilla, kun "Motti-Matti" astui peräsimeen. Heti alkoi tapahtua. Äänisen rannalle ilmestyi valonheittimiä ja erilaisia aseita vihollisen pään menoksi. Asemasotavaiheen aikana luotiin me-henkeä, jota tarvittiin raskaissa taisteluissa vuonna 1944. Aarnion johdolla JR 56 kävi silloin Loimolan seudulla menestyksellisen torjuntataistelun.

Lapin sodassa Aarnio toimi JP 2:n komentajana.

Matti Aarnio joutui vuonna 1945 poistumaan maasta silloisten sekavien olojen vuoksi. Hän toimi Venezuelassa mm. kadettikoulun opettajana. Kotimaahan hän palasi 1952 ja toimi vakuutusalalla.

Matti Aarnio ei unohtanut rykmenttiään. Hän ryhtyi yhtenäistämään eri puolilla maata asuvien aseveljien toimintaa, joka sittemmin johti JR 56:n Kilta ry:n perustamiseen. Matti Aarnio oli killan ensimmäinen puheenjohtaja ja vuodesta 1975 kunniapuheenjohtaja. Aseveljien kokoontumisiin osallistui "Motti-Matti" viimeiseen asti.

"Motti-Matti" oli kekseliäs toimintaa haluava johtaja, joka osasi luoda joukkoonsa oikean hengen. Matti Aarnio oli palkittu monin suomalaisin kunniamerkein, joista mainittakoon 1 VR mk, 2 VR tlk ja 2 VR mk sekä Saksan, Tanskan, Unkarin, Viron ja Latvian kunniamerkein ja kilta-ansiomitalilla.

Lähde: Kaino Tuokko, Jalkaväkirykmentti 56 1941 - 1944, Saarijärvi 1989, ss. 134-135

Takaisin JR 56:n pääsivulle

Päivitetty 05.06.2014